AUSTRALIA DAY

G'day mates! Viikko sitten sunnuntaina vietettiin Australialaisille suurta juhlaa, Australian kansallispäivää. Suomen itsenäisyyspäivää voisi kuvailla semmoisena rauhoittumisen ja kunnioittamisen juhlana. Koko Suomi kiittää sotariveteraaneja heidän tekemästään työstään siitä, että maamme on tänä päivänä itsenäinen. Ihmiset kerääntyvät kotisohville kuuman glögin ja suklaakonvehtirasian kanssa seuraamaan linnanjuhlien pukuloistoja ja floppeja. Australialaisille kanssallispäivä tarkoittaa taas jotain aivan muuta. Ihmiset juhlivat kaduilla, näyttävät ylpeyttään maata kohdaan puketumalla Australian lipun väreihin. Päivä vietetään perheen ja ystävien kanssa picnikin merkeissä puistoissa bbq-ruokaa syöden ja päivä lopulta huipentuu koviin iltakarkeloihin. Aivan kuin Suomen vappu, mutta silti fiiliksenä niin erilainen. Olin totally excited päivästä, lähdettiin rakkaan Suomi ystäväni kanssa katselemaan menoa ehkä Brisbanen yhdelle ruuhkaisimmista paikoista Australia Day:nä, South Bankkiin.

Taidetta

Halusin ehdottomasti kokea Australia päivänä bbq picnikkien meiningit. Päätinki hommata meille bbq herkuksi vähän spesiaalimpaa murkinaa, mitä Suomessa ei ole koskaan tullut ennen grillissä valmistettua. Eikä millään muullakaan tavalla. Olin oikein odottanut pääseväni jonain päivänä suurena lihanystävänä tätä maistamaan ja mikä voisikaan olla parempi päivä ottaa tähän ensi maistijaiset kuin Australia Day:nä? Kangaroo steakia!

Ei jouduttu onneksemme kauaa jonottamaan, että päästiin valmistamaan grilliherkkuja. Odotin kauheaa ihmisjoukkoa ja tuntien jonotusta, väkeä oli kuin Puumalan maalaismarkkinoilla. Sopu sijaa antoi, samassa grillissä valmistui useamman ihmisen ruuat samanaikaisesti. Aina vain hämmästyn täällä ihmisten ystävällisyydestä, avun tarjoamiasesta ja jakamisesta. Eräänäkin kertana ferryllä matkustaessa mukava vanhempi mies tarjosi ostamistaan voileivistään minulle yhtä kysyen olenko nälkäinen. Hymyillen kiitin ja kieltäydyin, hän saisi itse nauttia ostamistaan herkuista.

Steakit alkoi näyttämään valmiilta ja vatsa piti ääntä siihen tahtiin että ei muuta kun etsimään aurinkoista picnik paikkaa ja syömään!

Steak was perfect. Kengurun liha yllätti, monia varoituksen sanoja olin ennen kokeilua kerennyt kuulla; "Don't try kanggaroo meat, really don't. It's horrible! Not good at all!" Pakkohan se oli kokeilla ja todeta, että täähän on hyvää. Suorastaan maukasta. Aika verrattavissa riistalihan makuun. Oikeilla mausteilla ja steak mediuamina maistui Suomi-tytöille paremmin kuin hyvin.

Vietettiin koko päivä South Bankissa. Katseltiin ihmisiä ja heidän menoa. Nautittiin toistemme seurasta. Oli viimeinen päivä jonka tulisimme Australiassa yhdessä viettämään, sillä ystäväni jatkoi matkaansa seuraavana päivänä omiin seikkailuihinsa. Brisbanen riversidella kaksi miestä esiintyivät juhlijoille. Soitto ja laulu oli juuri siihen fiilikseen sopivaa. Fiilikseni oli ihannoiva, oikea fiilistelijä. Pienien asioiden tuoma ilo. Hyvän ystävän seura ja jutut vaihtuen arjesta hömppään. Lapset leikkimässä saippuakuplilla ja nauttimassa pillimehuja. Ystäväperheiden yhteistä juhlintaa raikuvin nauruin, kuin nauru olisi vanhojen hauskojen sattumien muistelmia. Lämmin auringon paiste ja riveriltä puhaltava tuuli. Kuulostan varmaan taas ihan sekopäiseltä, mutta parasta on kun osaa nauttia kaikista pienistä asioista. Ne tekee juuri näistä hetkistä suuria. Merkityksellisiä ja unotumattomia.

Puspus

JOS EI JOULUNA OLE LUNTA, VOIKO JOULUPUKKI TULLAKAAN?

Niin se joulu tuli ja meni täälläkin. Oli hieman erilainen joulu, millaista on yleensä tottunut viettämään. Hyytävän kylmän lumisessa Suomessa yhdessä perheen kanssa. Töitä olen joinakin jouluina myös tehnyt. Meidän perheen joulua vietetään hyvin syöden ja ihan vaan ottamalla rennosti. Ei stressiä kiireestä tai arjen huolista, aivot täysin narikassa ja nautitaan täydestä rauhasta. 

Meidän jouluperinteisiin kuuluu tietenkin kinkunpaisto jouluaattoa edeltävänä yönä, joka on ihan must thing minun joulussa! Ei ole joulu mitään ilman tuota herkkupalaa. Aatto aamuna sitten herätään talossa leijalevaan herkullisen kinkun tuoksuun. Ensimmäisenä pistetään tv:stä päälle pyörimään Joulupukin kuumalinja, josta saa kuunnella lasten ihanaa joululaulua ja -toivotuksia kaikille ympäri maan. Tietenkään unohtamatta The Snowmania, joka koskettaa yhä vuosi vuodelta. Aamulla koristellaan kuusi ja syödään riisipuuroa. Päivään sisältyy yleistä joulupuuhastelua ruokien kanssa, joulukirkossa käymistä ja joulusauna ennen jouluateriaa. Meillä on tapana "paastota" jouluateriaa varten aamuisen riisipuuron jälkeen, pieniä välipaloja ja suklaita suuhun saattaa eksyä, mutta mitään suurempaa ei syödä, jotta jaksetaan kunnolla nauttia joulupöydän antimista useilla santsi kierroksilla. Ilta menee leffoja katsellen, pelejä pelaten ja lisää syöden.

Viime jouluna vedin kinkkua kahta kauheammin. Elin siinä ajatuksessa, että ensi jouluna tulen olemaan jossain muualla kuin Suomessa. Unelmani kävikin todeksi. Sain onnekseni myös kaksi ihanaa ystävääni Suomesta tänne luokseni jouluksi, joka teki joulusta paljon kotoisamman. Joulua kanssamme oli myös viettämässä kaunis kämppikseni Parisa sekä hänen kaksoissiskonsa Parva, ystäväni Ali ja kämppikseni ystävä Toby. Vaikka joulu oli erilainen, oli tämä joulu yksi elämäni varmasti ikimuistoisimmista jouluista.

Heräsin jouluaattona ennen muita. En halunut herättää vielä muita, joten lähdin aamulenkille. Maisema oli täysin päinvastainen kuin yleensä jouluaatto aamuna. Sekös pisti huvittuneen hymyn huulille.

Lenkin jälkeen oli ystävänikin heränneet. Pistettiin joulumusiikkia soimaan ja aloimme aamupalan laittoon. Tytöt keittivät aamupalaksi mitäpä muutakaan kuin riisipuuroa!

Tänä joulunakaan ei jäänyt The Snowman näkemättä. Myöskään kyyneleitä säästämättä.

Maistuvan aamupalan jälkeen lähdettiin jouluaaton kävelylle. Halusin esitellä tytöille asuinalueeni ympäristöä. Aamu oli erittäin kuuma. Voisi sanoa että perinteisessä joulusaunassakin tuli käytyä Australian auringon ansiosta.

Lenkin jälkeen joulumusiikki raikasi taustalla joulua puuhaltaessa. Kotia koristeltiin juhlakuntoon ja valmisteltiin jouluateriaa.

Ystävät saapuivat pitkin jouluaatoa luoksemme joulun viettoon kun töistään vapautuivat. Jouluateriaa odotellessa nautittiin pöytänaposteltavista ja kuohuvista. Itse otin lähes täyden vastuun jouluaterian valmistamisesta kämppikseni pöytänaposteltavista ja alkupalojen katkarapuja lukuunottamatta. Olen aina halunnut tehdä joskus tulevaisuudessa perheelleni tai ystävilleni jouluaterian ja nyt sen aika sitten koitti. Pikkaisen jännitti miten tästä selviydyn! Hömelönä keittiössä esitin kokkikolmosta muiden kanssa seurustelun lomassa.

Kun kaikki olivat saapuneet oli aika ruveta itse pääasiaan; syömään! Vaikka itse sanonkin niin ruoka oli todella hyvää. Jouluaterialla oli tarjottavana alkuun katkarapuja ja kylmäsavustettua lohta. Pääruokana kahta erilaista salaattia, keitettyjä perunoita, sinappi-sipulikastiketta, elämäni ensimmäistä kertaa tekemääni bataattilaattikkoa ja uunissa paistettu kalkkunanrintaa. Eikä myöskään ilman kinkkua mennyt tämäkään joulu. Oli aivan pakko hakea kaupan lihatiskiltä hieman siivutettua paahdettua possua. Ja mikä parasta, possua sekä kalkkunaa sai syödä sinapin kera kotikulmien ruisleivän päällä, ai että!

Kämppikseni oli yksi parhaista joulusyöpöistä tänä jouluna. Sanoin että meillä jouluna kuuluu sitten syödä kunnolla, syödään koko ilta ja yö. Hän haki vain ruokaa lisää ja lisää: "Today is Chirstmas, now we just eat!" Aivan ihailtavaa asennetta!

Jälkiruuaksi olin tehnyt jotain hyvin perinteistä, jota Australialaiset syövät erityisesti joulun alla, pavlovaa! Pavlovan lisäksi nautimme tyttöjen tuomien Suomen tuliaisten herkuista. Samalla poksauteltiin sellaisia karkkipötkön näköisiä kääreitä. Poksautteluun tarvitsi kaksi ihmistä, jossa yhtä aikaa repäistään karkkikääre auki. Se kumpi saa suuremman osan on voittaja ja saa käyttää sisällä olevaa paperi hattua. Karkkipötkö sisälsi myös pienen leluesineen ja vitsilapun.

Jouluaattoiltaa jatkettiin omilla extemporee viihdeohjelmilla, lahjoja jakamalla, rentoutumalla ja tietenkin syömällä.

Joogaa

Oli aivan uskomaton joulu. Tälläistä hauskaa, näin mahtavaa joulua en uskonut täällä kokevani. Kiitos kuuluu kaikille, jotka sen kanssani viettivät. He tekivät joulusta Australiasta juuri sellaisen, jota tulen lämmöllä nauraen vielä kiikkutuolissa muistelemaan. En unohda tätä koskaan. Paras joulahja minulle oli kun sain kaksi kultaakin kalliimpaa ystävääni tänne jouluksi kanssani. Minulla on ihania ystäviä, jotka matkaavat kauas luokseni ja on ihanaa odotella kotiinpaluutakin, kun tietää miten hyviä ystäviä siellä on vastassa.

Toivottavasti kaikkien joulutunnelma oli lämmin ja uskomaton missä ikinä sen vietittekään. Se tuli itselleen todettua, että sillä ei ole mitään väliä missä sen joulun viettää vaan kenen kanssa sen viettää. Ympärillä olevat ihmiset tekevät joulun. Perhe ja ystävät tulevat olemaan tärkeysjäjestyksessä aina ensimmäisenä elämässäni. Joulupäivänä tytöt jatkoivat reissuaan ja vietin päivää yksin. Ajattelin perhettäni Suomessa ja jo menehtynyttä isoveljeäni, jolle sytytin kynttilän. Voi miten ikävöinkään heitä. Aika kuitenki juoksee nopeasti ja pian taas nähdään. Sitä ennen nautitaan elämästä täällä. Kerätkää ihmisiä ympärille, joiden kanssa teillä on hyvä olla. Rakastakaa toisianne.

Puspus