G'day mates! Viikko sitten sunnuntaina vietettiin Australialaisille suurta juhlaa, Australian kansallispäivää. Suomen itsenäisyyspäivää voisi kuvailla semmoisena rauhoittumisen ja kunnioittamisen juhlana. Koko Suomi kiittää sotariveteraaneja heidän tekemästään työstään siitä, että maamme on tänä päivänä itsenäinen. Ihmiset kerääntyvät kotisohville kuuman glögin ja suklaakonvehtirasian kanssa seuraamaan linnanjuhlien pukuloistoja ja floppeja. Australialaisille kanssallispäivä tarkoittaa taas jotain aivan muuta. Ihmiset juhlivat kaduilla, näyttävät ylpeyttään maata kohdaan puketumalla Australian lipun väreihin. Päivä vietetään perheen ja ystävien kanssa picnikin merkeissä puistoissa bbq-ruokaa syöden ja päivä lopulta huipentuu koviin iltakarkeloihin. Aivan kuin Suomen vappu, mutta silti fiiliksenä niin erilainen. Olin totally excited päivästä, lähdettiin rakkaan Suomi ystäväni kanssa katselemaan menoa ehkä Brisbanen yhdelle ruuhkaisimmista paikoista Australia Day:nä, South Bankkiin.
 |
| Taidetta |
Halusin ehdottomasti kokea Australia päivänä bbq picnikkien meiningit. Päätinki hommata meille bbq herkuksi vähän spesiaalimpaa murkinaa, mitä Suomessa ei ole koskaan tullut ennen grillissä valmistettua. Eikä millään muullakaan tavalla. Olin oikein odottanut pääseväni jonain päivänä suurena lihanystävänä tätä maistamaan ja mikä voisikaan olla parempi päivä ottaa tähän ensi maistijaiset kuin Australia Day:nä? Kangaroo steakia!
Ei jouduttu onneksemme kauaa jonottamaan, että päästiin valmistamaan grilliherkkuja. Odotin kauheaa ihmisjoukkoa ja tuntien jonotusta, väkeä oli kuin Puumalan maalaismarkkinoilla. Sopu sijaa antoi, samassa grillissä valmistui useamman ihmisen ruuat samanaikaisesti. Aina vain hämmästyn täällä ihmisten ystävällisyydestä, avun tarjoamiasesta ja jakamisesta. Eräänäkin kertana ferryllä matkustaessa mukava vanhempi mies tarjosi ostamistaan voileivistään minulle yhtä kysyen olenko nälkäinen. Hymyillen kiitin ja kieltäydyin, hän saisi itse nauttia ostamistaan herkuista.
Steakit alkoi näyttämään valmiilta ja vatsa piti ääntä siihen tahtiin että ei muuta kun etsimään aurinkoista picnik paikkaa ja syömään!
Steak was perfect. Kengurun liha yllätti, monia varoituksen sanoja olin ennen kokeilua kerennyt kuulla; "Don't try kanggaroo meat, really don't. It's horrible! Not good at all!" Pakkohan se oli kokeilla ja todeta, että täähän on hyvää. Suorastaan maukasta. Aika verrattavissa riistalihan makuun. Oikeilla mausteilla ja steak mediuamina maistui Suomi-tytöille paremmin kuin hyvin.
Vietettiin koko päivä South Bankissa. Katseltiin ihmisiä ja heidän menoa. Nautittiin toistemme seurasta. Oli viimeinen päivä jonka tulisimme Australiassa yhdessä viettämään, sillä ystäväni jatkoi matkaansa seuraavana päivänä omiin seikkailuihinsa. Brisbanen riversidella kaksi miestä esiintyivät juhlijoille. Soitto ja laulu oli juuri siihen fiilikseen sopivaa. Fiilikseni oli ihannoiva, oikea fiilistelijä. Pienien asioiden tuoma ilo. Hyvän ystävän seura ja jutut vaihtuen arjesta hömppään. Lapset leikkimässä saippuakuplilla ja nauttimassa pillimehuja. Ystäväperheiden yhteistä juhlintaa raikuvin nauruin, kuin nauru olisi vanhojen hauskojen sattumien muistelmia. Lämmin auringon paiste ja riveriltä puhaltava tuuli. Kuulostan varmaan taas ihan sekopäiseltä, mutta parasta on kun osaa nauttia kaikista pienistä asioista. Ne tekee juuri näistä hetkistä suuria. Merkityksellisiä ja unotumattomia.
Puspus
